Pyhän Johannes Venäläisen tsasouna Viljakkalassa on perustettu Marina Kivirannan pihapiirin vanhaan aittaan. Metropoliitta Ambrosius siunasi tsasounahankkeen ja tsasouna vihittiin käyttöön 31.7.2010. Vihkiminen tapahtui vedenpyhityksellä liturgian yhteydessä, jonka toimitti isä Heikki Honkamäki Tampereen ortodoksisesta seurakunnasta.
Tsasouna pyhitettiin kunnioituksena ja kiitokseksi Pyhälle Johannes Venäläiselle, joka oli tullut rakkaaksi ja läheiseksi Kreikan matkoilta. Monet ystävät ovat rukouksillaan ja lahjoituksillaan olleet myötävaikuttamassa tsasounan valmistumiseen ja heitä rukouksissa kiitollisuudella muistamme.
Pyhän Johanneksen elävä ja todellinen läsnäolo on nyt saanut kodin myös Suomesta ja tsasounaamme ovat kaikki pyhiinvaeltajat tervetulleita.
Pyhä Johannes syntyi Ukrainassa n. 1690. Hän joutui sotavangiksi Konstantinopoliin turkkilais-venäläisessä sodassa. Vähän myöhemmin Pyhä Johannes vietiin Prokopiin, Vähä-Aasiaan, jossa hän oli erään sotilasvirkamiehen orjana. Hän kärsi pilkkaa ja kidutusta, mutta otti ne nöyränä vastaan. Rukous, maahankumarrukset ja valvominen sekä turkkilaisilta salaa nautittu Pyhä Ehtoollinen olivat Pyhän Johanneksen lohdutus.
Pyhän Johanneksen rukous Jumalan puoleen ja sen kautta tapahtunut ihme sai hänen isäntänsä kunnioittamaan Pyhää Johannesta. Pyhä Johannes kuoli 27. toukokuuta n. vuonna 1730 ja haudattiin Prokopiin arvokkaasti suuren joukon saattelemana.
Noin kolmen ja puolen vuoden kuluttua pyhän turmeltumaton ruumis nostettiin ylös ja vietiin kirkkoon. Pyhäinjäännösarkun äärellä alkoi tapahtua ihmeitä, sairaita alkoi parantua. Parantumisihmeistä saivat olla osallisena niin kristityt kuin turkkilaisetkin.
Vähä-Aasian Prokopista tuli merkittävä pyhiinvaelluskohde. Virallisen väestönvaihdon yhteydessä myös Pyhän Johannes Venäläisen pyhäinjäännökset matkasivat Kreikkaan. Ne päätyivät v. 1925 Evian saarelle Ahmetagan kylään. Kylälle annettiin uusi nimi, Uusi Prokopi, kunnioituksena Turkista tulleiden kreikkalaisten entiselle kotiseudulle. Nyt Pyhä Johannes Venäläinen ottaa pyhiinvaeltajat vastaan Uudessa Prokopissa ja Jumalan armosta ihmeitä tapahtuu edelleen.
Lähde: Isä Ioannis Vernezos: Pyhä Johannes Venäläinen - Elämä ja viimeaikaiset ihmeet (Pyhän Kosmas Aitolialaisen Veljestö, 2003)
Tsasouna eli säässynä on ortodoksisesta rukoushuoneesta Karjalassa käytetty termi. Tsasouna-sana tulee venäjän sanasta tšasovnja (часовня) ’kappeli’, joka edelleen juontuu sanasta tšas (час) ’tunti, hetki’, joka viittaa tsasounissa toimitettuihin noin tunnin pituisiin hetkipalveluksiin.
Rukoushuonetta ei ole vihitty kirkoksi, eikä sen alttaripöydän alla ole reliikkiä eli pyhäinjäännöstä. Hetkipalveluksen voi suorittaa maallikkokin papin puuttuessa, ja siksi tsasounia syntyi seurakuntien laitamille syrjäisten seutujen ortodoksisten asukkaitten käyttöön hetkipalveluksien pitopaikaksi. Tsasounia on sotien jälkeisinä vuosikymmeninä rakennettu eri puolille Suomea (lähde: www.ortodoksi.net).